Mikä on mielestänne Lapin pelastushelikopteri Aslakin merkitys Suomen pelastusjärjestelmässä, erityisesti pohjoisen näkökulmasta?
Aslak on ilmeisen tarpeellinen Lapin hyvinvointialueen alueella, koska hyvinvointialueella on sopimus palveluiden tuottamisesta Aslakin kanssa, ja Aslak on osin liitetty pelastustoimen hälytysvasteisiin. Toiminnan ja tarpeen voisi katsoa olevan vastaavaa kuin hyvinvointialueelle pelastustoiminnan palveluita tuottavilla sopimuspalokunnilla. Aslak voi tarvittaessa täydentää viranomaisten helikoptereiden pohjoiselle alueelle tuomaa toimintavalmiutta.
Rahoitusvajeen vuoksi Aslak ei ole tänä vuonna ajoittain pystynyt toimimaan lainkaan. Miten tilanne tulisi mielestänne ratkaista ja turvata pelastushelikopterin toiminta?
Mikäli hyvinvointialue katsoo Aslakin toiminnan olevan alueen palveluiden järjestämisen kannalta tarpeellinen, tulisi sen myös vastata palveluiden käytöstä aiheutuneista kustannuksista ja huolehtia osaltaan Aslakin toimintaedellytyksistä. Sisäministeriö osallistuu antamansa ohjeistuksen mukaisesti ilma-alusten siirtolentojen kustannuksiin myönnettyjen määrärahojen puitteissa.
Aslakin toiminta nojaa nykyisin suurelta osin kansalaisten tukeen ja yhdistyspohjaiseen rahoitukseen. Miten näette tämän rahoitusmallin kestävyyden pitkällä aikavälillä?
Hyvinvointialueiden kriittisten palveluiden järjestäminen tulisi olla tukevalla ja vahvalla pohjalla, joten on selvää, että tällainen palveluiden rahoitusmalli ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä.
Miten sisäministeriö tai pelastustoimi huomioi Aslakin kaltaisen pelastustoimijan budjetoinnissa tai tuessa?
Pelastuslain 97 §:n mukaan valtio voi osallistua pelastustoimessa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen hankkimalla sellaista erityiskalustoa tai rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka hankkiminen tai rahoittaminen valtion varoista on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Muiden kuin viranomaisten ilma-alusten käytöstä syntyneitä kuluja on korvattu pelastuslain mukaisesti sisäministeriön budjetista erityismenojen arviomäärärahasta. Käytännössä sisäministeriö korvaa hyvinvointialueelle kyseisten helikoptereiden käytöstä kohtuulliset siirtolentokustannukset niiden pelastustoimen tehtävien osalta, joissa helikopterin käyttö on perusteltua. Onnettomuuspaikalla tapahtuvan ilma-aluksilla toteutettavan pelastustoiminnan kustannuksista huolehtii hyvinvointialue. Ilma-alusten käyttöä ohjataan sisäministeriön ohjeessa ilma-alusten käyttöön pelastustoimen tehtävissä (SM 8/2009).
Näettekö, että Aslakin kaltaisten toimijoiden asemaa tulisi selkeyttää lainsäädännössä tai viranomaistoiminnan yhteyksissä?
Pelastustoimen ilma-alustoimintaa ollaan kehittämässä, ja tässä yhteydessä tarkastellaan kaikkien palveluntuottajien asemaa.
Miten Te omassa roolissanne voitte vaikuttaa siihen, että Aslakin toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa?
Pelastustoimen ilmailua ollaan tarkastelemassa valtakunnallisesti kokonaisuutena. Tähän liittyy sekä miehitetty että miehittämätön ilmailu, sekä se, minkälaisia ilma-aluksia erilaisilla pelastustoimen tehtävillä tarvitaan. Osana tarkastelua arvioidaan myös muiden kuin viranomaisten ilma-alusten käyttöön liittyviä mahdollisuuksia.
Miten arvioitte Aslakin toimintaa verrattuna valtakunnalliseen pelastushelikopteritoimintaan, kuten FinnHEMSin toimintaan?
Rajavartiolaitoksella ja Puolustusvoimilla on lakisääteinen velvollisuus osallistua pelastustoimintaan omien tehtäviensä lisäksi. Näitä viranomaiskoptereita käytetään ensisijaisesti kiireellisiin pelastustoiminnan tehtäviin koko Suomessa. FinnHEMS on valtionyhtiö, jonka toimintaa ohjaa pääasiassa terveydenhuoltolaki. Tällä hetkellä FinnHEMS-toiminta painottuu pääasiassa terveydenhuollon tehtäviin. Aslak tuottaa palveluita sopimusperusteisesti Lapin hyvinvointialueelle, mutta Aslakin palveluita voidaan tarvittaessa käyttää muuallakin Pohjois-Suomessa.
Hyvinvointialueet ovat kovien säästöjen kohteena. Onko pelastustoimen asema turvattu?
Pelastustoimi kuuluu hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin ja sillä on hyvinvointialueella siten lailla turvattu asema.
Pitäisikö pelastustoimelle osoittaa kohdennettu rahoitus, tai jopa irrottaa pelastustoimi sote-rahoituksesta?
En näe tarkoituksenmukaisena tällä hetkellä. Nykyisen rahoituksen ajatuksena on, että rahoitus on yleiskatteellinen ja siten myös esimerkiksi pelastustoimen laskennallista rahoitusta suuremmat panostukset pelastustoimeen ovat mahdollisia. Asiasta päättää hyvinvointialue.
Mitä tapahtuu, jos pelastustoimi ei säästöjen vuoksi pysty täyttämään lain vaatimuksia eikä pelastuspalveluja pystytä parantamaan?
Aluehallintoviraston / Lupa- ja valvontaviraston tehtävänä on valvoa, että pelastustoimen palvelut vastaavat paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia riskejä ja uhkia.
Kuva: Heikki Räisänen
